Aloitin juoksun toissakesänä ilman, että olin asiaa suunnitellut. Olin pitänyt lajia minulle sopimattomana, enkä ollut siitä kovin kiinnostunut. Toisen lapseni ollessa puolivuotias halusin päästä liikkumaan ja mietin lähtisinkö pyöräilemään vai kokeilisinko juosta. Juoksu voitti helppouden vuoksi. Tarvitsin vain lenkkarit jalkaan, ei tarvinnut pumppailla renkaita ja öljytä ketjuja. Laitoin kävelyyn tarkoitetut lenkkarini jalkaan ja lähdin. Nyt tuntuu, että olen edelleen tuolla hurmaavalla tiellä. Lajin helppous vei mennessään ja kunnon kasvaessa tie vie pidemmälle. Aloitettuani säännöllisen juoksemisen, mietin voisinko käyttää juoksemiseen kuluvan ajan hyödyksi ja voisinko hyödyntää juoksuani jotenkin. Pyörittelin sydäntäni lähellä olevaa aihetta, hyvinvointia, mielessäni lenkeillä ja yksi monista ajatuksistani oli juosta samalla muille hyvää. Juoksen jokatapauksessa, joten siitä voisi olla hyötyä myös muille. Niin sain ajatuksen Hyvinvointia juosten -hyväntekeväisyyskeräyksestä. Juoksen,[…]

Lämpömittarin näyttäessä -18 astetta, piti lenkin lähtövalmisteluihin varata selvästi enemmän aikaa. Olen lukenut monen varustelistoja kovan pakkasen lenkeille ja tein oman varustesuunnitelmani niiden pohjalta. Päädyin lisäämään päälle puettaviin toiset sukat, välihousut ja vaihtamaan vedenpitävään juoksutakkiin. Tein verryttävät lihashuoltoliikkeet, puin vaatteet päälleni ja valmistauduin lähtemään. Laitettuani gps-seurannan päälle huomasin, että sykemittari puuttui. Riisuin siis kengät jalasta ja hain sykekellon. Ja vasta silloin hoksasin, että myös sykevyö puuttuu, siis se, joka pitäisi pukea ensimmäisenä kaikkien muiden kerrosten alle. Hetken kesti ennen kuin pääsin ulos asti. Tälläkään kertaa reittisuunnitelmani ei ollut kovin tarkka. Ajatuksena oli käydä jäällä kokeilemassa olisiko siellä tarpeeksi kova pohja kevyehköä juoksua varten. Onnekseni kovat pakkaset olivat kovettaneet urat hyvään juoksukuntoon. Päätin siis jatkaa reittiä jäällä kulkien. Kuljin kelkkauria pitkin.[…]

Lähdin tänään uusiin maisemiin toivoen löytäväni antoisia uusia polkuja kuljettavaksi. Tiesin mistä lenkin kiertävä metsäpolku alkaa, mutta muutoin polku oli minulle entuudestaan tuntematon. Tavoitteena oli kevyt, mutta kestoltaan pitkä juoksulenkki. Astuin polulle, tai ilmeisesti hieman sen viereen, koska upposin nivusia myöten lumeen. Hyvä alku. Hymy levisi kasvoille, tätä tämä välillä on, ei muuta kuin pystyyn ja eteenpäin. Jatkoin matkaa asetellen askeleitani hieman tarkemmin polun kaltaiselle uralle. Sää oli kirkas auringon porottaessa talvista tunnelmaansa ja kinosten päällä oleva lumi oli puuterimaista pakkaslunta. Olosuhteet olivat jälleen kunnossa. Oma olotila tosin oli hieman uupunut, olihan takana raskaaksi merkattu viikko liikunnan saralla. Eli viikolla tehdyt voima- , juoksu-, sisäpyöräily ja kuntojumppa-treenit painoivat sopivasti kehossa. Polku kulki sekametsän pimennossa. Puut varjostivat polkua, mutta puiden latvat[…]